Ompelimo

Ompelimo entisaikaan oli varmasti kaunis näky. Ei mitään suuria jyskyttäviä tehtaita, vaan yksi ompelijanainen suuressa mekossaan ja korsetissaan ompeli neulalla ja langalla ikkunan ääressä alushametta. Mallinukkena oli torso, jossa rautakehikko hameelle, jossain lintuhäkki roikkui sirkuttajansa kanssa ja kaikki oli niin taianomaista ja kaunista. 

siitä mielikuvasta syntyi tämä kortti leimakuvilla ja hieman maskaustakin käyttämällä "Kortiston" haasteeseen. 

"Heidin korttipajalle" mieleni halajaisi shoppailemaan ja uusia leimasimia haalimaan, mutta juuri nyt en sitä kuitenkaan tee, vaan mietin, haaveilen, mitä leimasimia haluaisin, jos saisin. 

Hmm...

Mieleeni tulisi leimasin, jossa olisi nimeni ja osoitteeni. Siis ne oikeat ihan. Sellainen olisi kiva. Mutta sitä en täällä voisi käyttää, joten lisäksi haluaisin sellaisen leimasimen, missä olisi kello. Siis seinäkello. Pyöreä, vanhanmallinen vintagekello. Tai taskukello. Jokin 5cm:n kokoluokkaa oleva. Joo! Sellainen olisi kiva! Ja eikä siinä vielä kaikki! Kolmantena mieleeni tulee Korttipohjaan sopiva kranssi. Artemiolla esimerkiksi on vastaavia. Olisi näppärää leimata kranssi korttipohjaan ja sitten vaan kuva siihen keskelle. Se olisi siinä!

Ah, on niin ihana viettää sunnuntaita haaveillen kaikesta ihanasta ja uudesta. :) Elämä on taas sillä mallilla, että voin olla huoleta poikani vuoksi. Hän on turvassa sairaalassa ja selviää kyllä. Oma stressini on purkautunut ja oireet hellittäneet. Enää ei näistä valtaisista paineista ole mikään muu kuin rahattomuus pinnalla ja se, että sairaalalaskut, lääkärilaskut ja lääkkeet ovat maksussa laskujen kanssa, eikä rahaa ole. Mutta se on niin normaali olotila jo mulle tämän viiden vuoden aikana, ettei se enää pahenna oloani liiaksi. siispä voin huoletta hettäytyä hetkeksi haavemaailmaan leimasinparatiisiin. :D :D