Siirry pääsisältöön

Kerran elämässä & atc


Kerran elämässä tulisi istahtaa maailmanpyörään, katsoa korkeimmassa kohdassa sinistä taivasta ja toivoa jotain.


Muistan jo lapsena kuulleeni, että kaikista korkeimmalla maailmanpyörässä tulisi toivoa jotakin. Taisipa olla kummini, vai liekkö äiti sittenkin, mutta joku naishenkilö se oli, joka minut vei ekaa kertaa maailmanpyörään ja siellä istuttiin. Hiljaa katselin arkana korkeuksista ympärilleni, katsoin pilviin ja kuiskasin toiveeni tuulen mukaan taivaalle. En enää muista, mitä silloin toivoin, mutta uskoisin, että toiveeni, ne kaikista tärkeimmät ja parhaimmat, ovat toteutuneetkin. Ja toteutuvat vielä joskus ne uudemmatkin toiveet. 

Ihan kaikkia toiveita en edes haluaisi toteutuvaksi. Muistan joskus lapsena "toivoneeni" jollekin pahaakin. siis ihan kamalaa, jos kaikki toteutuisi! Tai miljoonabiljoonaa karkkia sataisi taivaalta... Huh huh! liika rikkaus tai seitsemän kertaa maailma ympäri... Ei, en haluaisi sellaista enää! :D 
Aikuisena ne toiveet ovat niin paljon realistisempia. Terveyttä, toimeentuloa, rakkautta, ystäviä. läheisten hyvinvointia... 

Mutta entäpä, jos ei saisikaan toivoa tällä kertaa mitään sellaista "henkistä" puolta, ei toisellekaan mitään, vaan ihan puhtaasti jotain materiaa itselle tai muuten vaan rahalla ostettavaa. Mitä sinä silloin toivoisit itsellesi? 

 Minun yksi maallinen toiveeni on ollut iiiiso karkkikeppi! Ja joulupukki toi meille kaksin kappalein niitä!


Näillä karkkikepeillä on pituutta 18cm! 


Katsotaan, miten kerran elämässä-sarja jatkuu seuraavalla kerralla. 

Kommentit

Paula sanoi…
Siinäpä makiaa mahan täydeltä :)
Vilimarika sanoi…
On on, kummallekin omansa. :)
Armi Korhonen sanoi…
Wau1 Jopas on joulupukki löytänyt valtavan kokoiset namikepit teille :) Noistahan tulisi jättisuureenkin lumiukko-soppaan mahtavat sekoituskepit ;)

Mutta palatakseni toivomus aiheeseen mitä käsittelit. Todellakin on myönnettävä miten kiitollinen saa olla niistä lapsena tekemistä toiveista jotka on jäänyt toteutumatta.
Itselläni oli jokin kumma ikäkausi siinä esiouluiästä-eka-,tokaluokkalaiseen kun ensinnäkin muistan kuinka olin miltei kateellinen heille, joilla oli silmälasit! Sitten oli aika kun olin kateellinen heille joilla oli HAMMASRAUDAT. Piti aina purkka laittaa etuhampaisiin `muka raudoiksi`. :D Ja sitten vielä se kun jossakin näin jonkun kävelevän jalkaterät sisäänpäin. Sitä piti alkaa matkimaan kunnes isäni huomautti minulle "Miksi sinä noin kävelet?.."
Tuota seurasi vielä se vaihe kun ihannoin- niin naurettavalta kuin näiden lisäksi se kuulostaakin, heitä jotka käveli jalkaterät ulospäinm toivoen että se jäisi tavaksei kävelä.
Ei jäänyt mikään eikä mikään näistä ole toteutunut. Kenties se silmälasien saaminen tulee ajan kansssa toteutumaan kun vanhemee, mutta... se on inhimillistä jos vanhuuttaan näkö heikkenee.

Mukavaa tätä vuotta sinulle ViliMarika! :)
Siihen loppui se
Vilimarika sanoi…
armi, ai hyvä tavaton! :D Mutta juuri tuota tarkoitinkin, että meillä jokaisella on niitäkin toiveita, ollut ja tulee olemaan, mitä emme oikeasti halua tai tarvitse. Onneksi emme siis ihan kaikkea myöskään saa. :D

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kortti miehelle

Minua pyydettiin tekemään kortti nuorelle miehelle, joka ammatiltaan on asentaja. Siispä lähdin suunnittelemaan korttia työkaluista. Mies kyseessä, joten kortin tulee olla rouhea, mutta nuorekas ja sopivan Cool. 

Tässä kortissa sekä itse korttipohja että taustapaperit ovat gelli platella käsiteltyjä. Sapluunoilla sain niihin hauskoja yksityiskohtia. 

Väänsin rautalangasta kirjaimellisesti numerot kuvaamaan juhlijan ikää. Käsittelin numerot inka goldeilla. 

Kortissa on papereiden kerrostamista ja vielä stanssattuna ratasboordi ja työkalut. 
Kortin päälle sivelin kimalletta sticklesillä ja meikkisienellä. Koska kimalle tahtoi kipristää korttia, jätin sen kuivuttua painon alle vielä suoristumaan.


Mitä muuttaisit kortista ja mikä tässä oli parasta? 

Super SaltBalans testissä

5. kesäkuuta 2013

Luin Pirkka-lehdestä mainosta, jossa kerrottiin yhden pillerin auttavan turvotukseen, silmäpusseihin, laihdutukseen, selluliittiin, magnesiumin puutteesta johtuviin kramppeihin tai suonenvetoon, runsaan hikoilun aiheuttamaan mineraalikatoon sekä hillitsemään suolan käytön haittoja. Itse kiinnitin huomiota erityisesti turvotukseen, silmäpusseihin ja kramppeihin. Lisäksi kesäkuumalla hikoilu sekä tietenkin selluliittiäkin löytyy, joten ne myös lisäpotkuna tuossa purkissa. 
En ole mitään laihdutuspillereitä edes halunnut kokeilla, koska niissä yleensä on jokin yhtenevä pointti: Ota tämä pilleri, juo vettä ja liiku paljon ja laihdut 5 kiloa vähintäänkin! Haloo! Ilman sitä pilleriäkin laihtuisi niillä ohjeilla! Mutta tällainen oireita lievittävä pilleri voisi ollakin kokeilun arvoinen. Toimiiko vai ei, sen tietää vain kokeilemalla. Mainos kun ei väittänyt mitään ihmeitä eikä pyytänyt tekemään suolan vähentämisiä tai muitakaan temppuja, jolloin tietenkin se auttaisi itsess…

Adhd ei ole vitsi

Adhd on päivän puheenaiheena, mutta minulla ei ole kyseistä erityispiirrettä, vaikka siitä kirjoitankin. Minua ärsyttää vain se, kuinka jotkut puhuvat asioista, joista eivät tiedä mitään, leikiten. Kuinkakohan moni on kuullut tai itse sanonut, että "mulla on adhd-fiilikset" tai jotain vastaavaa. Nauretaan päälle ja ollaan ihan, kuin se olisi vitsi, siis Adhd.  Vaan kun ei se heille vitsi ole, joilla se oikeasti on. 
Olen ennenkin kirjoittanut sairauksista tai oireista, joita ei minulla ole, mutta koen, että tieto avartaa ihmisiä näkemään oikein heidät, joilla se on. Ei leikkinä, muttei  "hullunakaan". Mainittakoon nyt vielä, että minusta mielen oikut tai luonteen erityispiirteet ovat ihan yhtälailla arkisia ja tavallisia, kuin vaikkapa sydänsairaus tai astma. Hankaloittaa elämää, mutta ei se ihmisestä tee huonompaa. Ei myöskään se, että on erilaiset luonteenpiirteet... Ai mutta niinhän meillä kaikilla on! 


Adhd eli Attention Deficit Hyperactivity Disorder, on aktii…