Siirry pääsisältöön

Kerran elämässä... Plus kätteni töitä

Tulee hetkiä, jolloin jää katsomaan toista suu auki ja kysyy; "Anteeksi, mutta voitko toistaa, mitä sinä äsken sanoit?" Tällaisissa tilanteissa voi helposti tuntea itsensä täysin tyhmäksi tai hämmästyä sitä, mitä toinen todellakin sanoi. Ajatteletko todellakin minusta noin? Etkö tunne minua sen paremmin? Toki joskus voi olla niinkin, etten itse huomaa itsessäni kaikkea, mitä toiset huomaavat, jollon pysähdyn miettimään, että ai joo, enpäs tuota ollut ajatellutkaan!

Nyt itse törmäsin siihen, että minulle ehdotettiin, että pitäisi olla ahkerampi ja aktiivisempi askartelun suhteen. Siinä vaiheessa ihan suoraan sanoen aloin nauramaan ääneen, että hyvänen aika! Et voi olla tosissasi?! Oli hän. Se ei ollut kannustus siihen, että "kun sä kerran askartelet, olisko jotain, mitä voisit kokeilla", vaan se oli ihan suoraan sitä, että "jos tykkäisit askarrella, sun täytys olla aktiivisempi, jotta voisit askarrella, eikä vaan haaveilla askartelemisesta".




Olen täälläkin muutama päivä sitten kirjoittanut, että tälle vuotta päätin ottaa lisää haastetta elämääni askartelun tiimoilta ja samaa olen muinakin vuosina tehnyt. Oppinut ja opetellut aina jotain uutta. Lisännyt aina jotakin uusia asioita. Etsinyt keinoja jaksaa ja löytää elämäniloa. Nauttia askartelusta ja tehdä siitä minun oman juttuni. Ei siis mikään uusi asia, että tälle vuodelle lisäsin mm. Kerran elämässä-projektin, Inspiration haastaa!-haasteen ja aloin Askartelutaivaan haasteeseen DT:ksi. Enempää en jaksaisi tehdäkään suuria projekteja ja olenkin kieltäytynyt parista tarjouksesta. Haluan kuitenkin osallistua ja katsoa myös vaihtuvia haasteita toisilta. Samoin tilaustöille annan aikaa. Atc-harrastukselle vaihtoineen, muille insiraatioille. Niitä kun tuppaa aina tulemaan. ;)

Ei kaikkea voi tai en halua suunnitella täysin varmaksi kalenteriin. Niin, ettei aikaa ole enää millekkään muulle. Ja on otettava huomioon myös se, että minä olen sairas ja väsynyt. (ei lisätä vanha-sanaa tähän ;) ). Jossakin se raja on oltava!



Tähän postaukseen tarkoituksella keräsin nyt yhden päivän askarteluni. Yleensähän julkaisen erikseen vaikkapa haasteisiin tehdyt työt tai kerran elämässä-kortin jne. Mutta nyt ihan sillä haluan näyttää eilispäivän askarteluni yhtenä pötkönä, jotta näkisitte sen todellisuuden, että en minä ihan niitä laiskempia askartelijoita ole. ;)

Eilen oli vielä kaiken lisäksi niin kivulias päivä, että suorastaan ahmin askartelua itseeni, jotta saisin ajatukset kanavoitua tekemiseen. Sauna ei auttanut juurikaan, ei lepo. Nukkumaan mennessäkin makasin vaan sängyssä paikoillani ja odotin liikahtamatta, että kipu hellittäisi. Lopulta en vaan jaksanut enää yhtään mitään ja aloin itkemään väsymystä ja kipua ja pahaa mieltä. Ensi yönä sitten nukun. On se aika viikosta.

 Askarrellessa se intohimo ja sydämeni antaminen töihini auttaa hetkellisesti "unohtamaan". Askarrellakin kun voi istualtaa, seisaaltaan, maatessaan, rönöttäessään, kontallaan.... :D
(Onhan elämässä toki muutakin, kuin askartelu! Bloggaus, haasteet, kotiaskareet, geokätköileminen, perhe-elämä, ulkoilu, jumppa, lukeminen, tv, runot, valokuvaus ........)  Ja sitten minulle ehdotetaan aktiivisuutta!
Köh köh köh... Anteeksi nyt vaan, mutta nauru pääsi! 


Kerran elämässä...
 

Tulisi jokaisen naisen suoda itselleen maailman ihanimmat kengät.
-Hinnasta viis!

Mietin, onko minulla koskaan ollut maailman ihanimpia kenkiä. Onhan minulla ollut! Silloin, kun pystyin käyttämään korkoja, minulla oli yhden mustat 11cm: n paksuiset puukenkien tyyppiset nahkakengät. Rakastin niitä suunnattomasti ja oli surullista laittaa ne pois kokonaan. Samoin nuorena likkana minulla oli ylipolven saapikkaat, jotka olivat niin täydelliset! Taikka remmikengät, joissa 13 cm:n korko... ah! Myöhemmin minulla oli täydelliset maiharit, mutta ne sain pitää vain parin päivän ajan. :(  Surulliseksihan tässä kohta tulee! 

Tällä hetkellä en omista täydellisiä, ihanimpia kenkiä, mutta kyllä mä viihdyn ballerinoissani ja lenkkareissani. Balleriinoista tykkään, koska ne on helppo sujauttaa jalkaan ja ovat "tyttömäiset" lenkkareihin verrattuna. Sopivat housujen ja hameiden kanssa. Minä kun en kovin hyvin pysty kumartelemaan ja kyykkimään saadakseni kengät jalkaan. Siksi tykkään helpoista kengistä. Lenkkareilla taas tykkään kulkea retkillä ja kostealla kelillä. Pitempiä matkoja kävellessä. Tukevat jalkaa. 

Haaveilen kovasti maihareista. Ne vaan olisivat niin hyvät tuolla ulkona rymytessä. Ja haaveilen siitä, että joskus löytäisin ihanaakin ihanemmat talvikengät, nilkkurit nauhoilla,  sekä kesäksi kävelykengät, mallista en vielä tiedä, jotka sitten voisin ostaa. Enää ei kuitenkaan korkeita kantoja voi olla eikä saappaita. 

Tällaisia ajatuksia tuo Kerran elämässä-aihe tänään minussa herätti. 

Rakastan fuksiaa väriä. Se on niin elinvoimainen, iloinen ja sopii minulle. Samoin lila. No, värit yleensäkin ovat mieleeni, eikä fuksia ainoa lempivärini ole, mutta yksi tärkeimmistä. Osallistuessani DT:ille järkättyyn haasteeseen, innostuin koruilemaan, ja tein fuksian sävyisiä koruja useammankin. 



Rannerengas, jossa roikkuva sydän ja helmi. 


Kaulakoru, jossa kaunis pitkä riipus. 


Rannekoru, jossa siroja sydämiä. Kaikki sydämet ovat ihan oikein päin, mutta kuvaan ne tulivat huonosti aseteltuina. 

Lisäksi innostuin tekemään magneettisia koruja, parin rannekorun verran. 



Lyhyempi nauha, jonka saa ranteeseen kieputettua oman ranteen mittojen mukaan. 


Ja pitempi nauha samalla periaatteella. 



Lisäksi kissakortti, mille on jo tiedossa uusi koti. 


Ja loppuun vielä vilautus maze-bookista, mutta tämän enempää En vielä paljasta sen sisällöstä. ;)

Lisäksi tein 2 atc-korttia, mutta ne ovat salaisuus vielä, koska menevät yllärivaihtoon. 

Siinäpä ne eilispäivän askartelu-puuhat. 
Haluan vielä näyttää jo aikaisemminkin esittelemäni, mutta nyt taas ikkunassa roikkuvan kierrätyshärpäkkeeni. ;)



tämän härpäkkeen, mikä kukkanen lieneekään, tein joskus vuosi-kaksi sitten vessapaperi-hylsyistä. Silloin oli jotain värilakkoja purkkien jämiä, joten käytin ne jämät tähän. 


Kukkia elämäsi varrelle! 



Kommentit

Katja sanoi…
Hoh hoijaa, ei taida itse juurikaan askarrella hän, joka oli sulle sanonut tuon "aktivoitumisvinkin"?

En minä ainakaan kauhean montaa työtä saa päivässä tehtyä, kun on välillä vähän muutakin tekemistä. Päinvastoin, yleensä varastan ajan jostain välistä ja yritän saada edes alkuun jotain, että saan mielelleni rauhan. Jos mulla on ihan omaa aikaa useampi tunti, niin sitten saatan ehtiä tehdä useamman kortin tai ompeluksen tai vastaavaa.

Mutta täytyyhän luovuudellekin antaa aikaa! Toki sinulla on siinä mielessä eri asia, että ei ole enää pieniä lapsia ja ehkä vähän enemmän ns. vapaa-aikaa, mutta miksi ylipäätään tuotosten määrä olisi tärkeää?

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maailmanennätys tahdissa Hula hula

Juhannus näissä merkeissä. 

Varmuudella ainakin Suomen ennätys..


Ihana Robin ja Hula Hula!


Hääjuhlan tarjoilu

Kuohuviiniä kultahipuilla meille kahdelle...

Tämä oli virallisena avioitumis päivänä.

Samoin kuin hopeaa hohtava pinkki Aviva.

Näitä juomia nautimme pitkälle iltaan ja katselimme jokaista lasia ihastuneina. Jopa illan viimeisillä lasillisilla.


Huomasin, ettei otettu kuvia lämpimästä ruuasta, jota tarjosimme yövieraille, pitkämatkalaisille. Sen sijaan pääosassa olleet herkut ovat edustettuina. Lusikat kahvitteluun ja kakkutarjoiluun olivat hieman isommat, kuin suomalaiset kahvilusikat. Ja tuo sydän.. <3 

Servetit hääteemaa mukaillen pinkkiä ja lilaa.

Tarjoilu kertonee, että samalla juhlimme Murusen synttäreitä. Tarjoilu on tilattu Kakkuaitasta, mikä sijaitsee Riistavedellä. Kaikkien kuopiolaisten konditorioiden tarjoiluehdotusten jälkeen Kakkuaitta vaikutti fiksuimmalta, parhaimmalta ja ystävällisimmältä vaihtoehdolta. Hinta-laatu on todellakin kohdallaan ja saimmehan kaiken tarjottavan suoraan kotiin kannettuna! Ja ei, tämä ei ole mainos eikä yhteistyösoppari, sillä kaikesta on ma…

Loput vihreät ja Silpputehtaalle

Vielä kerran näitä vihreitä atc-kortteja silpputehtaan haasteeseen ja Belgian vaihtoon.
Ovat siis uusia, mutta samaa sarjaa, kuin jo nähdyt.


Kuten aiemmissakin, myös näissä korteissa on tuunattuja tanssiasusta tippuneita paljetteja ja tölkin nipsuja. stanssikuviot kimalleliimalla koristeltuja. Tyttö korteissa on itse leimattu ja itse väritelty,

Taustana on itse tehty gelli plate-taidetta. Sabluuna on ollut apuna. Niin olen saanut tehtyä tasaiset pallot. 

Tekstin leimasin. Atc-korteissa ja etenkin näissä tämän tyylin korteissa saa olla tahroja ja ns. rosoisuutta ja se vaan lisää mielenkiintoa. siksi näihin vedän vapaalla kädellä ja nopeammin esim. reunat. 

Tosiaan kaikki nämä kortit ovat jo Belgiassa, joten vaihtoon en niitä voi laittaa. Seuraava satsi tuleekin vaihtoon Suomeen, mutta en vielä ole ihan varma, mitä niissä on. Sen tiedän, että atc-kortteilu jatkuu edelleen.