Tyhmiä kysymyksiä?

Älä pelkää kysyä tyhmiä kysymyksiä.
Ne on paljon helpompi käsitellä
kuin tyhmät virheet.
-William Wister Haines


Samaa olen sanonut niin monta kertaa ihmisille.

Kerta toisensa jälkeen kuulee, kuinka jokin asia vaivaa jotakuta ja sitten arkana kysellään, josko voisin kertoa, neuvoa, opastaa tai selventää, mutta lähes aina loppuun tulee se sama lause; "Kysyn, koska olen niin tyhmä".

Eihän kysyminen tyhmää ole! Eikä tietämättömyyskään!

Tyhmää on se, ettei tiedä ja olettaa kaiken olevan niin, kuin luulee niiden olevan tai jos ei tiedä, eikä selvitä asiaa ja jättää sen takia tekemättä, koska ei uskalla kysyä.

Voin kertoa omasta puolestani, että joissakin asioissa olen taitava, joissakin taas täysi uuno. Jotkut asiat olen oppinut itse kokeilemalla ja tietoa ja ohjeita etsimällä, osan olen oppinut siten, että kyselen muilta ja sitten harjottelen, osan silkalla uteliaisuudella. Kuitenkin on paljon asioita myös, joita en osaa vieläkään. Kysyn kyllä apua siinä vaiheessa, kun tarvitsen osata tai tehdä. Ei se minua hävetä. Miksi pitäisi hävetä? Enhän minä voi kaikkea osata ja tietää! Minua ei voi ohjelmoida samoin, kuin tietokonetta. Kaikki minunkin on opeteltava ja kysyttävä ensin. Myös ne asiat, joissa jo olen pitemmällä.

Sama asia, kysyminen, pätee mielipiteisiin, ajatuksiin, ihmiselämään. Jos jokin asia on vieras sinulle, miksi et kysyisi? On huomattavasti järkevämpää kysyä, kuin olettaa ja elää MUTU(musta tuntuu)-pohjalta. Kuten joku tuttavani kertoi joskus törmänneensä henkilöön, joka ei ollut koskaan kysynyt tai jutellut tummaihoisten ihmisten kanssa. Oli vain jokin oletus, luulo, kuvitelma...
Tuttavani jutteli hänen kanssaan ja lopulla tuumasi, että lähdenpäs kaupalle ruokaa ostamaan. Se henkilö oli suureen ääneen ihmetellyt, että syöttekö te samaa ruokaa kuin mekin?!

Vastaavia tapauksia, kysymyksiä,ihmetyksiä on matkallani kuulunut vaikka kuinka. Kysymys ei koskaan ole tyhmä. sen kun muistaa! Toki on kysymyksiä, joihin en vastaa tai vastaan pyöreästi, jos ne liian henkilökohtaisuuksiin menee, mutta niinhän se menee, että kysyä saa ja vastaus on sitten mitä on. Asiallisesti pysyttäessä vastauskin on asiallinen. Sama pätee varmasti lähestulkoon jokaiseen.

Kaikkein inhottavinta on se, kun luullaan ja oletetaan asioita ja sitten puhutaan niistä totuutena. Väitetään tietävämme ja olevamme oikeassa, vaikkei tietoa ole edes hankittu. Se on tyhmää!



Vai mitä sanot?


Ikuisesti kyselyikäinen Viltsu kiittää ja poistuu siivoilemaan. Kenties ensimmäiset synttärivieraat tulevat tänään. ;)

Kommentit

Unknown sanoi…
Tänään tuli tämä kirjoituksesi töissä mieleen kun soitin päällikölle kysyäkseni yhtä asiaa. Oloni oli tosi tyhmä, mutta kun en vaan löytänyt asiaan itsekseni ratkaisua. Meillä on kyllä töissä aina sanottu, että aina saa ja pitää soittaa. Mieluummin kysyy kuin tekee virheen. Mutta silti se hävettää, etenkin kun monesti ratkaisu on ihan helppo.
Vilimarika sanoi…
Onneksi kuitenkin soitit, koska kuinka moni olisikaan antanut vallan sille noloudelle ja jättänyt soittamatta?! Ja seuraukset sitten mahdollisesti jotain, mitä pitäisi korjata jälkeenpäin, koska niinkin helppoa ratkaisua olisi ollut tarjolla, mutta kun ei soittanut. Että hyvä hyvä, Riina! Pisteet kotiin!