Elämä on keveää


Olen katsellut blogini alkumetrejä ja huokaillut haikeana niitä. Ensimmäisiä atc-korttejani, tai postikorttejani. Ajatuksiani bloggaamisesta ja niitä tapahtumia, joita silloin yli 2 vuotta sitten oli. Olin niin noviisi vielä!

Samalla haikeus ja surukin, kun näen yli vuosi sitten menehtyneestä kisustamme kuvan. Se kaikki tapahtui niin äkkiä. Onneksi aika on parantanut haavat ja nyt elämme tätä hetkeä. Elämä on liian lyhyt murehdittavaksi pitkään.
Ja myös vakavasti otettavaksi.

Kyllä minua naurattaa nuo vanhat kirjoitukseni ja kuvani. Ja se, kun muistan yhä ne ihastukseni jotain tiettyä omaa atc:tani kohtaan vaikkapa. "Tämä on tosi kaunis ja tämän haluavat viedä käsistäni". Sitten se kortti jäikin minulle itselleni, kunnes sain arvottua ne pois. Hih hih. Enää en arvaile, meneekö jokin vai ei. En voi tietää etukäteen. Onneksi kuvanlaatu on parantunut menneistä!

Vertailun vuoksi ylhäällä uusin ottamani kuva, jossa "Anna-Mari Westin" kortti. Näitä ihania kortteja saat nimeä klikkaamalla verkkokaupasta ilman postikuluja.   Ja tässä alhaalla ihan ekoja näitä "Niin ihania" kuviani. hihii.

Oletko itse selannut omaa blogiasi samoin taaksepäin? 



p.s. Huomasithan Arvonnan blogissani! Voit voittaa Anna-Marin huikean tuotepaketin!
Klikkaa itsesi arvonnat-sivulle tuolta blogin ylälaidasta! 

Kommentit

Juuri yhtenä päivänä selailin vanhoja postauksi. Ihania muistoja ♡
KataMaria sanoi…
Mulla vasta niin tuore blogi, etten kauheasti oo selainnut! Toivotaan et laatu itsellänikin vain paranee ajanmyötä!
Kiki sanoi…
Alkuaikojen tekstini on ihan kauheita ja olinkin aikeissa ne poistaa kun tulin siivouskaapista ulos, mutta jätin ne muistuttamaan miten siinä käy kun yrittää olla jotain muuta kuin on :) Muistaa sitten olla oma itsensä eikä yrittää mahtua mihinkään muottiin :)